Luon uutta

Kun istun sohvalla television äärellä ja haluan pysäyttää päivän kulun siirtämällä ajatukseni pois päivän kiireistä, otan usein esiin lähimmän käsityön. Kesällä puuhat ovat monenlaiset, mutta talven kynnyksellä on ihana alkaa luomaan uusia silmukoita lämpimästä villalangasta. Pelkkä ajatus uusista sukista tai piposta saa ajatukset lepäämään.

Jumala on tehnyt meidät kuvakseen ja me ihmiset olemme aika kekseliäitä luonnoksia. Jumala on varmasti nauttinut meidän luomisestamme yhtä paljon kuin minä nautin uusien silmukoiden luomisesta kotisohvalla. Rentouttava hetki, jolloin oikein ja nurin luodut silmukat muodostavat joka kierroksella uutta ihmeteltävää. Jokaisella kerralla alan ensin suunnitella kenelle työ tulee valmistuttuaan ja sen jälkeen valitaan tarkkaan materiaalit joka työhön sopii. Kaikki erilaiset kuviot ja kerrokset kieppuvat päässä kunnes vihdoin se täydellinen kuvio jää jäljelle. Sen jälkeen alkaa rauhallinen työ, joka vie aikaa, mutta niinhän kaikki itse valmistettu aina vie. Jokaisesta sukkaparista tulee aina erilainen ja silti yhtä kallisarvoinen luojalleen ja omistajalleen.

Uudet joogasukat ovat pian valmiit käyttöön ja siksipä ajatukset askaroivat jo seuraavan työn suunnittelussa. En minä osaa luoda samanlaisia ihmeitä kuin Jumala, mutta ehkä minä voin ymmärtää kuinka ylpeä ja iloinen hän on meistä jokaisesta.