Hytyn hytty

Tänäkin kesänä meitä kiusaa monenmoiset asiat. Vähäisin ei liene ötökkäin armeija, heistä erityisesti hyttyset. Muka niin pienet ja harmittomat, mutta kuitenkin suurta päänvaivaa ja kutinaa tuottavat.

Mikä voikaan olla ärsyttävämpää, kuin mennä nukkumaan ja valojen sammuttua jäädä kuuntelemaan koko ajan voimistuvaa ininää. Äänen loppuessa tiedät takuu varmasti hytyn löytäneen apajille. Ja vaikka et vielä tunne mitään alkaa koko kroppaa kutittamaan.

Yhtälailla kiukuttaa niiden yhteinen esiinmarssi mukavana kesäiltana ulkosalla. Eihän siinä ihmispolo voi muuta tehdä, kuin paeta tahi taistella.

Nyt sitten juuri kuulin, että ahkerat ja tunnolliset hyttyskantojen laskijat (siis henkilöt, jotka päivätöikseen laskevat hyttysten määrää ja laatua) saavat haukkumakirjeitä, jos ennuste on huono. Eli jos hytynlaskija laskee, että tänä kesänä hyttyskanta on iso, änkeää postilaatikosta lukumääräittäin kirjeitä ja sähköposti tukkeutuu ivasanoista. Niin julma on ihminen, että käy toista komentamaan, että huono ennuste, peru se ja vaihda parempaan. Ei sovi suomalaisen kesä mennä pilalle liiasta hytynininästä.

Nämä tarmokkaat työläiset, jotka täysin kiitosta vailla ja ilman tunnustusta laskevat meille pieneliöiden määrää, joutuvat vielä saamaan rumia sanoja niskaansa. Sattuu se enemmän, kuin hyttysen pisto!

Kyllä on väärin ja kummallista se, että meillä ihmisillä on aina ja jatkuvasti tarve löytää ikäville asioille syyllinen jostain muualta. Olkoon asia sitten vaikka hyttyjen liika määrä. Joku on syylinen tähän, ja asia on korjattava. Mielummin niin, ettei itse tarvitse tehdä muuta kuin valittaa.

Raamattu opettaa meille hyvin toisenlaista tapaa elää. Jeesus puhuu toisen posken kääntämisestä ja lähimmäisen rakastamisesta. Isossa kirjassa opetetaan myös oman syntisyyden huomaamista.

Kyllä minussa on vikaa, ja sinussakin on (mukavampi kuitenkin jos huomaat itse, eikä tarvitse sanoa sitä toisen). Niitten vikojemme ja heikkouksiemme kanssa saamme mennä ristin juureen ja ottaa vastaan rakkaus ja anteeksianto. Saamme unohtaa syyttelyn ja syyllistämisen. Katsomme Kristusta, joka kuoli viattomana. Meidän syntisyytemme tähden.

Minä menen ulos tarjoamaan hytyille iltapalaa!