Olet täällä: Etusivu Jäsenet jiipee Blogi Lupauksia - toiveita paremmasta?
Blogi
« toukokuu 2012 »
ma ti ke to pe la su
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31
Blogi:
» Millä on väliä? 19.10.2011
» Tämä on totta! 15.12.2010
Kaikki...
 
Sivun toiminnot

Lupauksia - toiveita paremmasta?

Kirjoittanut Jari-Pekka Niskanenkirjoitettu: torstai 01. tammikuuta 2009, 13.11 viimeisin muutos: torstai 01. tammikuuta 2009, 14.33
Lupauksia – Toiveita?
 
Jälleen käänsimme yhden uuden sivun elämässämme, uuden vuoden.
Uusi tyhjä kalenterisivu kertoo uuden alun elämässämme.

Teitkö uudenvuoden lupauksen?
* Liikut enemmän?
* Annat aikaa enemmän itsellesi tai lähimmäiselle?
* Syöt vähemmän makeisia?
* Käytät vähemmän alkoholia?
* Panostat kouluun entistä enemmän?
* Luet enemmän Raamattua?
 
Lupausten tekeminen on toivetta paremmasta elämästä. 
Jokainen tiedämme, että oma elämämme ei ole täydellistä. Siksi kai annamme lupauksia itsellemme ja toisillemme.
Kunpa voisin kasvaa ihmisenä hieman. Näin vahingoittaisin itseäni ja toisia vähemmän.

Lupausten aika on mielestäni ihan hyvää aikaa miettiä mikä elämässämme voisi olla paremmin.
Vaikka tiedämmekin (pelkäämme), että voimamme eivät aina riitä kokonaiseksi vuodeksi. 
Silti lupauksia voi tehdä. Ja kannattaa tehdä. Ainakin ne hetken siivittävät meitä parempaan elämään.
 

Sillä hetkellä, kun huomaamme, ettemme pystyneet pitämään lupauksia kohtaamme vajavaisuutemme.
Kohtaamme synnin omassa elämässämme.
Niin paljon, kuin toivoisinkin 

Paavali pohti samaa aihetta kirjoittaessaa Roomalaisille:

"En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. [Gal. 5:17]
Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.
Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.
Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. [1. Moos. 6:5]
En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.
Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta."

 Kerron sinulle tarinan, joka tuli mieleeni:
”Maanviljelijä päätti tehdä hyvän pellon, johon saisi kylvettyä viljaa.
Hän starttasi traktorinsa ja laittoi perässään tulevan auran matalalle. Hetken ajettuaan kuului kilinää. Kiviä pellossani? Hän pysäytti ajopelin ja lähti hädissään katsomaan millainen kivi oli pellossa. 
Kivi oli onneksi sen verran pieni, että hän sai kiven ylös traktoriaan apuna käyttäen. Ja matka jatkui pellolla. Eikä kauaakaan, kun uusi kivi kolahti auraan. Tällä kertaa kivi tuntui jo isommalta. Kiven poistamiseen pellosta meni mieheltä pitkä aika.
 
Pitkän kaivamisen jälkeen mies pääsi jälleen kyntämään peltoa. Loppu sujui hyvin. Ei kilahdustakaan kuulunut loppupellolla.
Mies päätti ajaa koko pellon uudelleen. Nyt aura hieman syvemmälle, jotta tuleva kylvö onnistuisi moitteettomasti.
Aura kynsi melkoisen syvältä ja pellon puolivälissä traktori hypähti osuessaan isoon kiveen.
Mies meni tarkistamaan asiaa ja totesi kiven olevan ylivoimaisen iso nostaakseen pellosta pois omin voimin. Niinpä kiven poistamiseen tarvittiin jo naapurin kaivinkonetta.
Loppu sujuikin jo hienosti. Mies oli tyytyväinen työhönsä. Vihdoinkin hän saisi aloittaa kylvön.
Mieli kuitenkin teki tehdä pellosta ylivertaisen muihin nähden. Hän päätti kokeilla olisiko kiviä oikein syvällä. Hän tahtoi varmistaa, ettei routa tule nostamaan seuraavina vuosina kiviä pellollensa.
 
Miehen asettaessaan kauhan syvälle ja aloittaessaan vedon mies kuuli, kuinka terä osui heti kiveen. Hetki sitten mies oli iloinnut työstään ja pellostaan, mutta taas kivi…
Hän päätti jatkaa traktorilla vetoa niin pitkään kunnes kiven ääni loppusi. 
Näinhän saisi selville, kuinka iso kivi oli pellossa. Miehen kauhuksi terä osui koko matkalta kiveen. Hänen peltonsa alla oli peruskallio!
Miehen kivet pellossa olivat hänen syntejä. Miehen tuli poistaa kivet, jotka olivat elämisen haittana/tiellä. Kun mies oli poistanut kiviä ja kylvö onnistuisi paremmin, kun aikaisemmin. Mutta kun mies huomasi pellon alla olevan peruskallion hän oivalsi, että hänen sydämessään asuu kapina (synti) Jumalaansa kohtaan. Hän oli kaiken aikaa ollut syntinen suhteessa Luojaansa.
 
Jos hyvin käy, niin Jumala näyttää meille elämässämme olevat virheet (synnit), jotka meidän tulisi poistaa elämästämme. Muuten tuhoaisimme itseämme ja lähimmäisiämme omilla itsekkäillä synneillämme. 
Samalla rikomme Jumalaamme vastaan!

Miten Jumala voi näyttää meille syntimme?
Raamattua lukemalla kohtaat Jumalan, joka puhuu sinulle sanassaan. Hän osoittaa sinulle synnin, antaa sinulle anteeksi, puhdistaa sydämesi, antaa sinulle uuden alun.
 
Tässä lupauksia näin uuden vuoden aluksi, jotka tulevat pitämään 100% varmuudella:
** "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä." —Hebrealaisille 13:5 **
 
** "Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi." —Psalmi 91:11 **
 
** "Eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä." —Johannes 10:29 **
 
** "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." —Matteus 28:20 **
 
** "Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään....Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun." —Ilmestyskirja 2:10 **
 
** "Jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni." —Miika 7:8 **
 
** "Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle." —Jeremia 33:3 **
Terveisin,
Jii-Pee