Hei!

Olemme keskiviikon kokkikerho Suvelan kappelilta. Kerhoomme kuuluu kahden ohjaajan lisäksi kahdeksan lasta, joista tyttöjä on kolme ja poikia viisi.

Syksyn aikana olemme ehtineet valmistaa jäätelöannokset, lämpimiä voileipiä, muffineja, pitsaa, curry-broileri -kastiketta ja pastaa sekä suklaakeksejä, lettuja, pannukakkua, mokkapaloja, dominovaahtoa, maustekakkua ja kauraneliöitä. Kerholaisten mielestä parhaita ruokia ovat olleet mokkapalat ja letut. Curry-broileri -kastikkeesta lapset eivät tykänneet sen ulkonäön takia. Silloin, kun emme jaksa syödä kaikkea ruokaa, kerholaiset saavat viedä sitä mukaan kotiinsa.

Kokkaamisen lisäksi olemme tehneet kerhossamme myös paljon muuta. Olemme muun muassa koristelleet itsellemme essut, tehneet rukoushelminauhat ja lähempänä jolua askartelemme jolukortteja. Isänpäivänä muistimme myös isiämme ja maalasimme heille hienot kahvikupit isänpäivälahjaksi. Askartelun ja muun puuhastelun lomassa leikimme hauskoja leikkejä, kuten kapteeni käskee, suolamurhaaja, x-murhaaja, ankkasota, se on makkara (das ist wurst), hedelmäsalaatti ja evoluutio.

Haluamme kerholaisten tekevän mahdollisimman paljon itse ja välillä tuntuukin, että olemme aivan turhaan keittiössä. Lapset osaavat itse lukea ohjeesta, mitä tehdään seuraavaksi ja joskus he lisäävätkin jo omatoimisesti seuraavan ruokakaineen ennen kuin me ohjaajat ehdimme sitä heille edes sanoa. Ryhmämme on mukavan rauhallinen ja sosiaalinen porukka, josta löytyy suoranaisia enkeleitä. Lapset osaavat viimeistään muutaman sanomisen ja tuiman katseen jälkeen rauhoittua ja kuunnella ohjaajia.

Hartauden pidämme aina kerhokerran päätteeksi, sillä siinä jokainen rauhoittuu varmasti. Hartauden alussa kerholaiset ovat joskus aika vilkkaita, mutta rauhoittuvat kynttilän syttyessä. Hartaudessa kerromme tarinan ja sen jälkeen selitämme sen sisällön ja opetuksen esimerkkien avulla. Joskus lapsilla on kysyttävää tarinasta ja silloin yritämme vastata heille parhaamme mukaan. Joskus pidämme hartauden kertomalla lapsille itse tekemämme rukoushelminauhan helmistä. Välillä soitamme hartauden aikana hiljaista ja rauhoittavaa musiikkia. Lopuksi rukoilemme Isä Meidän -rukouksen. Lopetettuamme hartauden joku kerholaisista saa puhaltaa kynttilän.

terveisin Heini ja Emppu