Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuoret

Hyvä tietää rippikoulusta

Turun Maarian seurakunnan rippileiri Kunstenniemen leirikeskuksessa, kesäkuu 2014.

Miten ilmoittaudun rippikouluun?
Milloin rippikouluun?
Jos en kuulu kirkkoon, voinko silti käydä rippikoulun?
Vaikuttaako ilmoittautumisjärjestys siihen, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Milloin saa tietää, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Voiko osallistua rippikouluun, jos on oppimiveikeuksia tai käy koulua erityisryhmässä?
Kuinka kauan rippikoulu kestää?
Mitä rippikoulu sisältää?
Mitä rippikoulu maksaa?
Mikä rippikoulussa maksaa?
Mitä hyötyä rippikoulusta on?
Pitääkö jotain opetella ulkoa?

Onko rippikoulussa oppikirjoja?
Kai siellä riparilla on vapaa-aikaa? Saako siellä pitää yhtään hauskaa?
Kuka saa osallistua ehtoolliselle ja koska?


 

Miten ilmoittaudun rippikouluun?
Tietoa löytyy tästä.


Milloin rippikouluun?
Rippikouluun osallistutaan kerran elämässä. Suomessa on tapana osallistua rippikouluun sinä vuonna, kun täyttää 15 -vuotta.

Rippikouluun voi osallistua vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää seurakunnan jäseneksi liittymistä ja kastetta, mikäli se puuttuu.

Vaikka n.80 % osallistuu rippikouluun sinä vuonna kun täyttää 15 -vuotta, on se mahdollista suorittaa myöhemminkin. Aikuisten ei kuitenkaan tarvitse osallistua rippikouluun yhdessä 15 -vuotiaiden kanssa. Myös armeijassa on yleensä mahdollisuus osallistua rippikouluun.


Jos en kuulu kirkkoon, voinko silti käydä rippikoulun?
Rippikouluun voi osallistua, vaikka ei olisi suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Konfirmaatioon ei voi osallistua, jos ei ole kirkon jäsen. Jäseneksi voi liittyä ja tulla kastetuksi myös rippikoulun aikana. Rippikoulun kuluessa voi siis miettiä, haluaako liittyä kirkkoon ja tulla konfirmoiduksi. Jos ei halua tulla konfiroiduksi, voi kuitenkin istua vaikka isosten kanssa kirkonpenkissä ja olla osallisena juhlasta tällä tavalla. Tällöin on myös hyvä säilyttää rippikoulutodistus, sillä rippikoulu on voimassa aina, voithan haluta liittyä kirkkoon vaikka 10 tai 20 vuoden päästä.


Vaikuttaako ilmoittautumisjärjestys siihen, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Ei vaikuta.


Milloin saa tietää, mihin rippikouluryhmään pääsee?
Seurakunnasta tulee kirje kotiin joulukuun alkupuolella.


Voiko osallistua rippikouluun, jos on oppimivaikeuksia tai käy koulua erityisryhmässä?
Kyllä voi. Lisää tietoa saat klikkaamalla tästä.


Kuinka kauan rippikoulu kestää?
Rippikoulu kestää noin puoli vuotta. Se alkaa oikeastaan jo ilmoittautumisesta, mutta käytännössä vasta oman ryhmän ensimmäisestä tapaamisesta tai isomman rippikoulutapahtuman myötä.

Puolivuotinen rippikoulu alkaa alkujaksolla, jolloin tutustut ryhmääsi ja pääset alkuun rippikouluopetuksessa. Seurakunnan toimintaan osallistuminenkin käynnistyy yleensä rippikoulun alkaessa ja se jatkuu koko rippikoulun ajan.

Rippikouluun kuuluu aina jokin erityisen tiivis ja aktiivinen jakso. Useimmiten se on leiri, mutta se voi yhtä hyvin olla myös päivärippikoulu kaupungissa. Tässä rippikoulun intensiivisessä vaiheessa toteutuu merkittävä osa rippikoulun sisällöstä. Alkujakso ja perusjakso painottuvat hiukan eri tavoin eri rippikouluissa.

Puolivuotisen rippikoulun huipentaa ja käytännössä yleensä päättää konfirmaatio. Konfirmaatiossa saat tunnustaa uskosi, käyt ehtoollisella, seurakunta rukoilee puolestasi ja sinut siunataan elämän matkalle.

Joskus konfirmaatio on lähellä edellä mainittua intensiivistä vaihetta, joskus konfirmaatio on vasta myöhemmin ja ryhmällä on tapaamisia vielä ennen konfirmaatiota.


Mitä rippikoulu sisältää?
Rippikoulu perustuu Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyyn. Rippikoulun yleistavoitteena, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Riparilla pohdimme yhdessä ja erikseen erilaisia elämän eteen tuomia asioita. Etsimme hyviä elämän eväitä kristillisen uskon kysymysten äärellä. Rippikoulussa myös rukoilemme yhdessä eli vietämme erilaisia hartaushetkiä ja jumalanpalveluselämää. Rippikoulu on käytännössä hyvin paljon yhdessäoloa eli vietämme erilaisia hetkiä yhdessä: laulamme, kirjoitamme, pelaamme, keskustelemme, syömme, teemme erilaisia harjoituksia, saunomme, luemme, piirrämme, olemme ulkona jne.


Mitä rippikoulu maksaa?
Rippikoulujen hinnat vaihtelevat rippikoulutyypin mukaan. Leirimuotoinen rippikoulu maksaa 170 €, harrasterippikoulu (laskettelu, vaellus) 240 € ja kaupunkiripari 70 €. Täsmällisimmät hinnat löytyvät oman seurakunnan rippikoulutietojen yhteydestä.
Rippikoulumaksuista voi anoa vapautusta. Vapautusta voidaan myöntää enintään 170 euroa. Lisätietoja ja lomakkeen tulostus onnistuu klikkaamalla tästä. Lisätietoja saa myös omasta seurakunnasta.


Mikä rippikoulussa maksaa?

Rippikoulusta syntyy paljon henkilöstö- ja toimintakuluja. Suurin osa rippikoulun kustannuksista maksetaan verovaroista, joten näin kirkon jäsenet mahdollistavat rippikoulujen pitämisen tässä laajuudessa ja kaikille avoimina. Rippikoulumaksu on eräänlainen omavastuu, josta maksetaan leirien täysihoitokustannuksia ja kuljetuksista sekä kaupunkirippikoulussa vastaaia toimintakuluja, jotka jäävät luonnollisesti pienemmiksi kuin leirillä. (Ks. myös edellinen kysymys-vastaus).


Mitä hyötyä rippikoulusta on?
Rippikoulu on mahdollisuus, jonka arvoa on vaikea mitata rahassa tai muuna ansaittuna hyötynä. Rippikoulu voi antaa eväitä elämään, mukavaa yhdessäoloa, uusia kavereita jne.

Rippikoulu antaa myös konkreettisia oikeuksia. Rippikoulun suorittanut voidaan vihkiä kristilliseen avioliittoon eli kansan kielellä voi järjestää kirkkohäät.

Konfirmaatio antaa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina. Ennen konfirmaatiota lapsi voi osallistua ehtoolliselle oman huoltajansa, kumminsa tai muun kristillisestä kasvatuksesta huolehtivan seurassa. Konfirmaation jälkeen nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Konfirmaatio antaa myös oikeuden äänestää kirkollisissa vaaleissa 16 -vuotta täytettyään sekä asettua kirkollisissa vaaleissa ehdokkaaksi 18 -vuotta täytettyään.


Pitääkö jotain opetella ulkoa?
Jos kysytään vanhemmilta sukupolvilta, niin he voivat kertoa, että rippikoulussa opeteltiin ulkoa katekismuksesta monenlaista. Nykyään ns. ulkoläksyjen määrä on vähentynyt, mutta ei poistunut kokonaan. Edelleen opetellaan katekismuksen ydinasiat.

Ulkoläksyt löytyvät klikkaamalla tästä. Alla on vähän lisätietoa siitä, miksi ulkoläksyjä opetellaan rippikoulussa.

Ulkoläksyjä ei opetella vain huvin vuoksi. Monet niistä ovat sellaisia, jotka seurakunta lausuu esimerkiksi messussa yhdessä. Ne on hyvä osata ulkoa. Tällaisia ovat uskontunnustus ja Isä meidän -rukous.

Näiden lisäksi on muutama Raamatusta nouseva tärkeä kohta, jotka nekin löytyvät katekismuksesta. Nämä ovat: kymmenen käskyä, pienoisevankeliumi, Herran siunaus sekä kaste- ja lähetyskäsky.

Nämä kaikki ovat eräänlaisia luterilaisen kristityn matkaeväitä elämän varrelle.

Rippikoulun ohjaajat kertovat, miten ja mihin mennessä ulkoläksyt suoritetaan. Suositeltavaa on opetella niitä jo heti rippikoulun alkaessa. Leirille opettelua ei kannata jättää, jotta siellä jää aikaa yhdessäoloon.

Jos sinulla on jokin diagnosoitu oppimishäiriö, joka vaikeuttaa ulkoläksyjen suorittamista, kannattaa siitä keskustella mahdollisimman varhain oman rippikouluohjaajan kanssa ja sopia, miten ulkoläksyjen suoritus onnistuu.


Onko rippikoulussa oppikirjoja?
Kristillisen uskon perustana on Raamattu. Katekismus on eräänlainen tiivistelmä siitä, mitä Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää Raamatussa ydinsisältönä. Katekismus on näin ollen perusoppikirja rippikoulussa.

Rippikoulun opetus on katekismuksen avaamista yhdessä. Tässä voi olla apuna joku rippikoulua varten tehty oppikirja, ohjatusti tehdyt muistiinpanot, oppimispäiväkirja tai tehtäväkirja.

Rukouselämän keskeisenä apuvälineenä toimii kirkon virallinen laulukirja eli virsikirja. Tämän lisäksi rippikoulussa lauletaan usein nuorten hengellisiä veisuja. Joissakin rippikoulussa käydään läpi niin sanottuja rukoushelmiä.

Kaiken kaikkiaan rippikoulun opetuksessa, hartauselämässä ja vapaalla käytetään erilaisia valmiita sekä työntekijöiden ja isosten laatimia aineistoja ja materiaaleja.


Kai siellä riparilla on vapaa-aikaa? Saako siellä pitää yhtään hauskaa?
Vapaa-aikaa on ja hauskaa olisi tarkoitus pitää yhdessä. Yhdessä ollessa hauskuuskin täytyy kuitenkin määritellä yhdessä. Muista, että onnistunut rippikoulu on ensisijaisesti sinusta itsestäsi kiinni. Se edellyttää sitä, että sinä päätät sitoutua yhteisiin pelisääntöihin, suhtautua ennakkoluulottomasti kaikkeen yhteiseen tekemiseen, olla aktiivinen ja ottaa kaikki irti rippikoulustasi.

Lähde mukaan täysillä ja nauti menosta! Tällä asenteella, yhteen hiileen puhaltamalla ja toisiamme kunnioittamalla, riparista ei voi tulla tylsä, vaan hauska yhteinen kokemus ja kenties vielä jotain paljon enemmän.


Kuka saa osallistua ehtoolliselle ja koska?
Ehtoolliselle saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen.
Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempiensa tai muun läheisen aikuisen kanssa. Lapsi voi tulla myös mukaan ehtoolliselle siunattavaksi. Päätöksen siitä, jaetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko, tekee aikuinen, jonka kanssa lapsi tulee ehtoolliselle.

Piispainkokouksen ohjeiden (2002) mukaan rippikoululaiset saavat rippikoulun aikana osallistua yksin tai ryhmänä ehtoolliseen yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa. KJ 3:3 §:n mukaan rippikoulun opettajina toimivat papit ja lehtorit sekä heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään. Rippikoulussa on oltava opetusta ehtoollisesta ja seurakunnasta ennen ehtoollisen viettoon osallistumista. Lisäksi on syytä korostaa ehtoolliselle osallistumisen vapaaehtoisuutta. Rippikoululainen, jota ei ole vielä kastettu, ei voi saada ehtoollista, mutta hän saa siunauksen.